Seilin Museokirkko

  • Syyskesän loppuhuipennus!


    Tuleva viikonloppu (3.-4.9.2016) on tänä kesänä viimeinen viikonloppu, jolloin museokirkko on auki yksittäiskävijöille. Myös yhteysalus Östern siirtyy talviteloille 4.9 ja siitä eteenpäin liikennöintiä Nauvosta Seiliin hoitaa m/s Falkö (tilausvuoro). 

    Museokirkkoon pääse silti yhä vierailemaan syyskuun aikana, mutta vain etukäteen varaamalla ja ryhmähinnoin. Lokakuussa kirkko siirtyy nauttimaan hyvin ansaitusta talvilomasta ja odottelemaan seuraavaa kesää vierailijoineen. 

    Nästa veckoslut (3.-4.9.2016) är Själö museikyrkan öppen för enskilda turister för sista gången den här sommaren. Senare i september är museikyrkan öppen bara för grupper på beställning. Efter 4.9. ska också färjan m/s Östern sluta att trafikera och m/s Falkö ska sköta förbindelsetrafiken mellan Nagu och Själö (beställningstur).

    Kuva Milla Airosalmi.

    Kesän aikana on saarella ehtinyt tapahtua monenlaista, alkaen aina audiomatkasta ja päättyen avoimien ovien päiviin. Seuraavaksi kerrotaan siitä, mitä muutama arkeologi saarella tutki ja mahdollisesti tutkii ensi kesänäkin.

    Spitaalisten jäljillä


    Heinä-elokuun vaihteessa kirkon nurkissa huomattiin nuuskintaa. Arkeologikoira Hekla ihmiskollegoineen Museovirastosta ja Helsingin yliopistosta olivat vastuussa tästä tehdessään koetutkimuksia kirkon ympäristössä. Hyörinä herätti niin paljon huomiota kävijöissä, että asiasta päätettiin tehdä tämä blogipostaus. Arkeologi Petro Pesonen suostui avaamaan sanaisen arkkunsa ja kertomaan lisää projektista, joka oli osa tutkimuslaitoksella olevaa kansainvälistä työpajaa ja seminaaria, jossa keskityttiin suomalaiseen genetiikkaan. Osanottajia tuli Saksan Tübingenin yliopistosta asti!

    Projektilla on kaksi tavoitetta: löytää Seilin spitaalihospitaalin aikainen hautausmaa spitaalisineen sekä kouluttaa Heklasta ihmisluun tunnistava hajukoira. Paikallisesti on kerrottu, että spitaaliset (eli lepraa sairastaneet) olisi haudattu niitylle, joka on 1980-luvun aikana pystytetyn muistoristin takana. Paikka on kuitenkin niin alavaa ja savista, että todennäköisesti niitylle ei ole haudattu ketään. Idea syntyi, kun Heklan omistaja otti yhteyttä ja kyseli olisiko projektia, joka sopisi tarkoitukseen. Alussa pohdittiin myös muita hajuvaihtoehtoja kuten eläinten luita, keramiikkaa ja pronssihometta. Ihmisluun tunnistukselle on kuitenkin eniten kysyntää, sillä kalmistoja eli vanhoja hautausmaita on haasteellista paikantaa. Lopulta projekti yhdistettiin seminaarin yhteyteen, sillä osa työpajan osanottajista oli lepratutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita saamaan käyttöönsä pohjoismaista spitaalisten DNA:ta.

    Kirkko hautausmaan huipulta. Kuva Milla Airosalmi

    Kahden viikon aikana yhteensä neljänä päivänä kaivettiin neljä eri koeojaa. Yksi oli hautausmaan rinteessä, aidan vieressä. Tästä paikasta pinnan alta paljastui vain kivikkoa, joka auttaa rajaamaan hautauskelpoista aluetta. Kirkon kaakkoiskulman tuntumilta löytyi puolestaan 1600- ja 1700-lukujen aikaiseksi jätekuopaksi tulkittu kuoppa, josta päivänvaloon saatiin vanhoja eläinten luita. Kirkon lounaisnurkilta esille pöllähti vain täytemaana käytettyä hiekkaa. Mielenkiintoisimmat löydöt tulivat kirkon länsipuolelta, josta kaivajat paikallistivat nokimaakerroksen, jonka seassa oli 1600- ja 1700-luvuilla tavallisimmin käytettyä talousesineistöä. Kyseinen maakerros voisi viitata siihen, että jokin spitaalisten asuintuvista olisi palanut jossain vaiheessa. Yllätyslöytönä oli vanha liedellä lämmitettävä silitysrauta, josta puuttui kahva. Sellaisia, joita käytettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa esimerkiksi. 

    Heklan hajuaistin lisäksi tutkijoilla on apunaan maavastusmittarin nimellä kulkeva laite, joka lähettää sähköimpulsseja maahan ja mittaa sitä, miten eri maakerrokset johtavat sähköä. Näin muodostuu kuva siitä, minkälaisia kerrostumia ja rakenteita pinnan alla piilee. Laitteet ja ihmiset ovat tutkimukselle tärkeitä, sillä hajukoira ei voi tunnistaa spitaalisen ja spitaalittoman hautoja toisistaan vaan tämän eron tekeminen jää bio-arkeologien eli luututkimukseen erikoistuneiden arkeologien harteille. Lepra jättää jälkensä ihmisluihin: mm. sorminiveliin ja nenän ympäristöön. Harmi kyllä juuri nämä osat eivät säily hyvin, joten useimmiten edes luututkija ei voit todeta sitä, onko vainaja ollut eläessään spitaalinen vai ei. Viime kädessä tunnistamisen tekee geenitutkimukseen erikoistunut lepratutkija.

    Arkeologisia hajukoiria on jo maailmalla jonkin verran. Asiaa selittää helppous, sillä mistä tahansa koirasta voi kouluttaa hajukoiran kehuilla ja herkuilla. Rodulla ei siis ole väliä, minkä Heklakin parssonrussellinterrierinä todistaa, vaikka työn luonteeseen yleensä soveltuvimpana pidetään labradorinnoutajia. Hajukoirat voivat myös haistaa monenlaisia asioita, kuten esimerkiksi eläintenluita, keramiikkaa ja pronssihometta. Ei siis liene mahdotonta, että Suomessakin saattavat arkeologikoirat yleistyä.

    Joka tapauksessa spitaalisten viimeisten leposijojen jäljittäminen Seilissä saattaa saada vielä jatkoa, jolloin hautausmaan sijaintikin selviäisi. Kenties ensi kesänäkin voi Heklan ihmiskollegoineen bongata kirkon ympäristöstä jäljittämässä spitaalisia. 

    Arkeologit Kirkkoniemellä. Kuva Taina Niemi.
  • Keskiviikkona vapaa pääsy Seilin museokirkkoon ja Saaristomeren tutkimuslaitokselle


    Seilin perinteisen Avoimet ovet -päivän korvaa tänä kesänä Pro Seili-Själö ry:n kanssa yhteistyössä järjestetty avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 31.8. Saaristomeren tutkimuslaitoksen päärakennus on silloin avoinna vierailijoille tutustumista varten klo 11 alkaen ja iltapäivällä laitoksella järjestetään paneelikeskustelu, jossa asiantuntijat keskustelevat saariston metsästyksestä sekä sen vaikutuksesta alueen punkkikantoihin. Paneelin puheenjohtajana toimii Ilppo Vuorinen. Tilaisuus on avoin yleisölle ja järjestetään tutkimuslaitoksen Isossa luentosalissa klo 13-15. Tilaisuuteen pääsee Nauvosta m/s Östernin klo 12:10 yhteydellä tai omalla veneellä.

    Pro Seili -yhdistys myy tutkimuslaitoksen tiloissa kävijöille kahvia.

    Seilin museokirkko on keskiviikkona 31.8. auki tavallista pitempään klo 10:00-16:30. Kirkkoon on silloin ilmainen sisäänpääsy ja kirkossa järjestetään opastuksia kävijöille klo 10:00, 11:30, 13:00, 15:00 ja 16:00.

    Tervetuloa!








    I stället av den traditionella öppna dörrars dagen, ordnas på Själö ett evenemang för allmänheten onsdagen 31.8. Skärgårdshavets forskningsintitutets huvudbyggnaden öppnar sina dörrer för allmänheten kl. 11 och man håller en paneldiskussion (på finska) om jakten i skärgården och hur det påverkar på fästingpopulationen kl. 13-15.

    Pro Själö föreningen säljer kaffe i institutets huvudbyggnaden.

    Själö museikyrkan är också öppen och har gratis inträde kl. 10:00-16:30. Man håller fria guidningar i kyrkan kl. 10:00, 11:30, 13:00, 15:00 och 16:00.

    Välkommen!
  • Kesän viimeinen jumalanpalvelus


    Elokuu on jo alkanut ja sen myötä on tullut myös aika tämän kesän viimeiselle jumalanpalvelukselle. 

    Sunnuntaina 21.8 klo 13:00 alkaen vietetään museokirkossa jumalanpalvelusta, jonka aikana tarjotaan myös ehtoollinen. Jumalanpalveluksen aikaan on kirkkoon vapaa pääsy. Tilaisuus on suomenkielinen. 

    Tervetuloa! 

    Den sista gudstjänten på sommaren 


    Söndagen 21.8 sommarens sista gudstjänten på finska ordnas klockan 13:00. Under gudstjänsten betalar man inte inträdesavgift. Man också ger nattvard.

    Välkommen!

    The last mass of summer

    The next Sunday 21.8 mass will be held at the church starting at 1 pm. The mass is held in finnish, and during the mass communion wafer will be served. And while the mass is ongoing there is no admission fee to the church. 
    Welcome!     

     

  • Penkkijärjestys – kuinka kirkossa istuttiin


    Aarreaitta.net pyysi tuossa taannoin Seilin museokirkon taidetta käsittelevää tekstiä, jonka innoittamana täällä päädyttiin myös selvittelemään hieman 1600- ja 1700-lukujen aikaista tapaa istuksia kirkossa. Seilin museokirkon alttarilla esittelyn voi käydä lukemassa tästä linkistä.

    Ja sitten itse asiaan.

    1600-luvun lopun aikoina kirkoissa alkoivat yleistyä niin sanotut penkkijärjestykset eli istumajärjestykset. Kovinta valuuttaa ne olivat 1600-luvun lopun ja 1700-luvun yhteiskunnassa, jolloin raastuvassa astikin puitiin kiistoja siitä, kenellä oli oikeus istua missäkin kirkon penkissä.

    Näkymä alttarille, kuva Milla Airosalmi

    Itse penkkijärjestys on uskonpuhdistuksen mukana tullut lisä, kun 1600-luvun lopun puhdasoppineisuuden ihanne pakotti kaikki seurakuntalaiset käymään säännöllisesti kirkossa, jossa kuri oli kova. Samoihin aikoihin käyttöön otettiin häpeäpenkit ja jalkapuut. Penkkijärjestyksellä oli myös käytännöllinen puolensa, sen avulla oli tarkoitus mahduttaa kaikki seurakuntalaiset kirkkoon istumaan, jottei kukaan joutuisi seisomaan mahdottomia aikoja ja jottei penkkejä jäisi tyhjilleen. Samalla protestanttinen kirkko sai mahdollisuuden alkaa periä uutta maksua niin sanottua penkkirahaa eli veroa siitä, että henkilöllä oli istumapaikka kirkossa. Maksua alettiin 1700-luvulle tultaessa periä vuosittain, joskin useimmiten tappiollisena, sillä maksut jouduttiin usein perimään maistraatin kautta rästeinä. Uskonpuhdistuksen mainingeissa nimittäin katolisista kirkoista tehtäessä protestanttisia seurakunnat menettivät runsaasti omaisuutta hallitsijoille.

    Penkkijärjestys seurasi hyvin tiukasti ajalleen tyypillistä säätyjakoa, joten suurimmat päälinjaukset ovat oletettavasti olleet aina samoja riippumatta siitä onko kyseessä ollut ruotsinkielinen seurakunta tai suomenkielinen ja missä päin Suomen aluetta seurakunta on sijainnut. Jokaisessa seurakunnassa on kuitenkin ollut oikeus kirkolliskokouksen aikana suorittaa penkkijako oman papiston johdolla, eikä tuomiokapituli suuremmin puuttunut asiaan. Ellei sitten kirkkoisäntä jakanut itsekseen paikkoja, mikäli penkkijakojen välissä oli tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi penkkejä oli kirkossa vapautunut jaettavaksi.

    Pääasiat ovat olleet samoja niin 1600-luvun lopulla kuin pitkälti 1700-luvun aikana. Naiset ovat istuneet järjestään kirkon pohjoisella puolella, kun taas miehet ovat istuneet eteläisellä puoliskolla. Näin siksi, että tuona aikana kirkon eteläpuolta pidettiin arvokkaampana kuin pohjoispuolta. Sen jälkeen on jaettu penkkirivit säätyjen kesken. Käytännössä se tarkoitti sitä, että mitä lähempänä penkkirivi oli alttaria, sen korkeammalle säädylle siinä oli varattu paikkoja. Se mikä oli korkein sääty missäkin seurakunnassa, vaihteli runsaasti. Penkit, jotka jäivät tyhjiksi eli niin sanotut irtopaikat oli varattu löysälle väelle eli ihmisille, joiden sääty oli hyvin alhainen tai jotka olivat matkalaisia ja vain vierailivat kirkossa jumalanpalveluksen ajan. Arvovieraille oli kuitenkin säädetty paikat etummaisista penkkiriveistä, ja mikäli ne täyttyivät, loput siirtyivät sitten säädyllisesti huonommille penkeille. 

    Näkymä saarnastuolista kirkkosaliin, kuva Milla Airosalmi

    Periaatteessa penkkirivistöt ovat siis jakautuneet tähän malliin alttarista kohti kirkon takaosaa katsoen: kuningas ja kuningatar, aatelisto ja kuninkaan virkamiehet rouvineen, ylioppilaat, porvaristo ja käsityöläiset, lopulta talolliset talonpojat ja lopuksi löysä väki eli palvelijat, piiat, rengit, koulupojat, irtolaiset ja matkalaiset.
    Kuorissa eli alttarin läheisyydessä olevien penkkirivien ensimmäiset penkit ovat olleet varattuja papeille, kuorolle ja muille kirkon työntekijöille, omassa arvojärjestyksessään.

    Raivokkaimpia penkki- ja arvojärjestys -kiistoja esiintyi lähinnä ruotsinkielisessä seurakunnassa, koska ruotsinkielisissä oli enemmän porvaristoa ja aatelistoa 1600- ja 1700-luvun aikana. Suomenkielisissä seurakunnissa korkeinta säätyä edusti paikallinen virkamies, pikkuporvarit ja käsityöläiset. Naiset ovat omalla puolellaan myös istuneet säätyjärjestyksessä, usein samalla arvolla kuin aviomiehensä eli käsityöläis- ja porvarisrouvat ovat usein istuneet vierivieressä.    

    Koska seurakunnat itse saivat hoitaa penkkijaon seurakuntalaistensa kesken, ei varmaa tietoa ole, miten Seilin museokirkossa sen käyttöaikana on istumajärjestys mennyt ihmisten kesken. Tai kuinka tiukasti sitä on valvottu, ottaen huomioon Seilin hospitaalin pääasiallisen väen spitaalisina, mielisairaina ja muina vaivaisina. Voidaan kuitenkin päätellä, että mahdollisesti on ainakin pyritty noudattamaan edes joitain pääpiirteitä, kuten sitä, että miehet ovat istuneet kirkon eteläisellä puolella. Siitä syystä että eteläisellä seinustalla on seinässä hattunaulakoiksi tulkittavia ulokkeita. Mahdollisesti myös kirkon penkit on vain ulkoisesti jaettu säätyjen kesken, ovelliset paremmat penkit korkeammille säädyille ja sitten karumman näköiset penkit palvelusväelle ja vaivaisille.

    Ulkomailla kuitenkin näinkin ankara penkkijärjestys oli tuntematon asia, joten penkkijärjestyksen poistuminen käytöstä oli vain ajan kysymys. 


    Lähde: Turun tuomiokirkko vv.1700-1827 s.267-302
  • Seilin loppukesä


    Elokuu jo häämöttää, mutta Seilissä tapahtuu yhä.

    Seilin museokirkko on auki 4.9. asti seuraavasti:

    Tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin klo 11–15
    Lauantaisin klo 11–16
    Sunnuntaisin klo 12–16

    Maanantaisin kirkko on kiinni.

    Kesän viimeinen Nauvon kappeliseurakunnan järjestämä jumalanpalvelus pidetään Seilin kirkossa 21.8 klo 13. Tilaisuus on suomenkielinen ja sen kuluessa tarjotaan ehtoollinen. Jumalanpalveluksen aikana kirkkoon on vapaa pääsy.

    Pro Seili-Själö ry:n kesäkioski on auki 29.6.-7.8. keskiviikosta sunnuntaihin klo 10-17. Kioskin aukioloajat kuitenkin muuttuvat 7.8, jonka jälkeen kioski on auki loppukuun ajan ainoastaan lauantaista sunnuntaihin klo 10-17. Tervetuloa ostoksille!

    Seilin kesä huipentuu avoimeen yleisötilaisuuteen, joka järjestetään 31.8. Silloin on paneelikeskustelu, jossa asiantuntijat keskustelevat metsästyksestä saaristossa ja siitä, kuinka tämä vaikuttaa punkkikantoihin. Tutkimuslaitoksen päärakennus on silloin avoinna vierailijoille ja sieltä voi ostaa kahvia. Myös museokirkkoon on vapaa pääsy. Kirkko on auki klo 10:00-16:30 ja siellä järjestetään ilmaisia opastuksia. Tarkempia tietoja tulee myöhemmin.


    Sensommar på Själö


    Själö museikyrka är öppen tills 4.9 enligt följande:

    Tisdag, onsdag, torsdag, fredag kl. 11–15
    Lördag kl. 11–16
    Söndag kl. 12–16

    Måndagar stängt.

    Den sista gudstjänten ordnas 21.8. (på finska) klockan 13. Under gudstjänsten betalar man inte inträdesavgift. Man också ger nattvard.

    Sommarkiosken är öppen 29.6.2016 - 7.8.2016 ons-son kl. 10-17 och i augusti lör-son ungefär kl. 10-17.

    I stället av den traditionella öppna dörrars dagen, ordnas på Själö ett evenemang för allmänheten 31.8. Man håller en paneldiskussion om jakten i skärgården och hur det påverkar på fästingpopulationen. Både huvudbyggnaden och kyrkan är öppna och har gratis inträde. Kyrkan är öppen kl. 10:00-16:30. Man håller fria guidningar i kyrkan (mer information senare). Man kan köpa kaffe i institutets huvudbyggnaden.

  • Seilissä soi harmonikka


    Tällä viikolla Seilissä olevan lasten ja nuorten harmonikkaleirin perjantainen konserttipaikka on muuttunut.

    Perjantaina 15.7 klo:19:00 pidettävä oppilaskonsertti on tutkimuslaitoksen luentosalissa (vanhan mielisairaalan päärakennus).

    Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

    Tervetuloa!

    Dragspel på Själö


    Denna vecka har Själö ett dragspelsläger för barn och ungdomar, men kvällkonsertens plats på fredag har förandrats.

    Studentkonsert hålls i fredagen den 15.7 kl. 19:00 i forskning institutets auditorium (gamla mentalsjukhus huvudbyggnad).

    Inträde är fritt.

    Välkommen!
  • Audiomatkalla Seilin kulttuurimaisemassa


    Viime lauantaina 9.7. Nauvon vierasvenesataman infopisteellä oli säpinää Audiomatka-kuulokävelyn avajaisten tiimoilta. Itse olen oppaana Seilissä ja saavuin paikalle tarkoituksenani kuunnella ensimmäistä kertaa audiomatka. Paikalla oli myös useita muita uteliaita audiomatkan kokeilijoita, joita aurinkoinen sää suosi oikein olan takaa. Seilin audiomatkan monitieteellisessä työryhmässä olivat mukana: Venla Luoma, Anttoni Alho, Elli Lehikoinen, Juha Luoma, Elina Vikman, Samuli Turunen ja Antti Turkko. Osa heistä olikin avajaisten vuoksi tavattavissa infokopilla, josta hain kokeilumielessä käyttööni audiomatkakassin, josta löytyivät kuulokkeet, mp3-soitin ja selkeät käyttöohjeet. Myös paikalla olleet työryhmäläiset antoivat mielellään neuvoja.

    Kierros alkaa Seilin kirkon ja vierasvenelaiturin välisen tien puolivälistä, johon on pystytetty lähtöpaikkaa merkitsevä kyltti. Siitä lähtien kertoja johdattaa kuulijan varmoin elein kirkon pihamaan kautta aina audiomatkan päätepisteelle, joka on vanhan mielisairaalan päärakennuksen tienoilla. Reitti on hyvin selkeä, eikä yhdessäkään kohtaa tarvitse hätäillä johdatuksen puutteen vuoksi.

    Audiomatkassa vuorottelevat mies- ja naiskertojaäänet, joista ensimmäinen pureutuu enemmänkin saaren historiaan, kun taas toinen kertoo eläytyen saarelaisten muistoista ja haastatteluista kummunneita tarinoita, joissa nousevat esille sekä arki että juhla. Audiomatkan tarkoituksena on tuoda esille saarella työskennelleiden ja siellä lapsuuttaan viettäneiden ihmisten näkökulma Seilin lähihistoriaan. Heidän muistoissaan saari oli tiivis kyläyhteisö - koti, jonka kuvaamiseen saaren historian synkkä puoli ei riitä.

    Kuulokkeet korvillaan saarella kiertäessä saa kuulla lasten uimaretkistä, lentopallopeleistä ja maidonhakureissuista, mutta myös heidän esityksistään sairaalan yhteisissä joulu- ja juhannusjuhlissa. Lisäksi matka tutustuttaa vierailijan muun muassa siihen, kuinka potilaat tekivät ostoksia kauppalaivalla, ulkoilivat joko vapaasti tai aidatulla pihalla ja tekivät töitä työterapian merkeissä. Audiomatkan opastamana saa tasapainoisen paketin sekä historiaa että haastetteluista kumpuavaa muistitietoa. Lähteiden monipuolisuutta ilmaisee myös audiomatkalla kuultava mielisairaalan potilaan kirjoittama kirje. On kuitenkin pidettävä mielessä, että audiomatka keskittyy mielisairaalan viimeisiin vuosikymmeniin, joten sen kautta ei saa tarkempaa kuvaa saaren vanhemmasta ajasta kuten leprahospitaalin tai houruinhuoneen historiasta.

    Audiomatkalla kuultava musiikki on Seilin saaren inspiroimaa. Musiikki on sekä sävelletty että äänitetty Seilin kirkossa kesällä 2015. Lisäksi nauhalla on tunnelmaa luomassa saaren luonnon ääniä. Koko audiomatka on äänitteenä korkealaatuinen ja siten miellyttävää kuultavaa. Kertojaäänet olivat rauhallisia ja selkeitä. Myös matkan pituus (45 min) tuntuu sopivalta.

    Audiomatkan jälkeen juttelin laiturilla muiden kuuntelijoiden kanssa, jotka pitivät kierrosta hyvin onnistuneena. Heistä audiomatka antoi henkilökohtaisempaa kuvaa saaresta ja muutti sen eläväksi paikaksi. Usein Seilistä ilmenee vain sen synkkä puoli - audiomatkassa sitä ei sen pahemmin kauhistella, vaan annetaan väylä, jonka kautta on mahdollista nähdä julmuuden läpi toisenlainen kuva menneestä.

    Tässä vielä linkki Venla Luoman haastetteluun Radio Aallolla.

  • Harmonikka soi Seilissä


    Tällä viikolla on Seilissä meneillään lasten ja nuorten harmonikkaleiri. Siihen liittyen pidetään Seilin museokirkossa tällä viikolla kaksi yleisölle avointa iltakonserttia.

    Tiistaina 12.7. klo 19:00 konsertoivat leirin ohjaajat.
    Perjantaina 15.7. klo 19:00 pidetään oppilaskonsertti..

    Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja omalla veneellä voi kiinnittyä kirkkolaituriin. Tervetuloa!


    Kuva: Milla Airosalmi

    Dragspel på Själö


    Denna vecka hålls det ett dragspelsläger för barn och unga här på Själö och det bjuds två kvällskonserter i museikyrkan.

    Instruktörerna ger en konsert tisdagen den 12.7. kl. 19:00 och studentkonserten hålls i kyrkan fredagen den 15.7. kl. 19:00. Inträde är fritt. Välkomna!


    Accordion concerts in Seili


    Seili is hosting a summer camp for young accordion players this week and there will be two evening concerts held in the Seili Museum Church.

    The accordion instructors are playing this Tuesday (12.7.) at 7 p.m. and the student concert is this Friday (15.7.) at 7 p.m. Admission to the concerts is free. Welcome!
  • Kokemusmatkailua Seilin lähihistoriaan


    Seilissä on viime aikoina näkynyt vierailijoita, joilla on kuulokkeet korvilla. Syy tähän löytyy heinäkuun ensimmäisestä päivästä, josta alkaen Nauvon vierassataman infopisteeltä on voinut vuokrata audiomatkan tarvikkeet. 

    Kyseessä on pieni kassi, joka sisältää ohjevihkosen ja mp3-soittimen. Soittimesta löytyy Seilin audiomatka, joka on eräänlaista elämysmatkailua Seilin lähihistoriaan. Äänitteessä vierailija kuljetetaan kirkkolaiturilta kohti postilaituria musiikin ja paikallisten tarinoiden kautta lävitse sairaalan viimeisten vuosikymmenten eli siis 1900-luvun alusta vuoteen 1962. 

    Audiomatka tarjoaa siis näkymiä yleensä tavallisilla opastuskierroksilla piiloon jääneeseen historiaan, sillä usein aikaa on vähän ja väki haluaa yleisesti kuulla koko saaren historiasta: spitaalihospitaalista, kirkosta, potilaista ja houruinhuoneesta ja lopulta mielisairaala-ajasta. 

    Tällä hetkellä audiomatka on valitettavasti tarjolla vain suomeksi, mutta tekijät ovat pohtineet mahdollisia ruotsin- ja englanninkielisiä versioita sekä irroittautumista laitteesta älypuhelinsovellukseksi. Tulevaisuus näyttänee, jääkö audiomatka pysyväksi osaksi Seiliä vai ei, toivottavasti jää! 

    Lisätietoa audiomatkasta löytyy näiden linkkien takaa:






    Upplevelseturism i Själö


    Under den senaste tiden kan man ha märkte på ön folk som har gick runt med hörlurar på öron. Audioresa är en 45 minuter lång bandinspelning som består av musik och minnen av själöbor. Den leder besökare från början av 1900-talet till år 1962, då mentalsjukhusets verksamhet tog slut. Resan fokuserar på vanliga livet av vanliga själöbor, vilket är en bra idé. Ofta talar man inte om denna sidan av livet på Själö, eftersom man väljer att fokusera på öns mörka historia. Audioresan ger en chans att förstå Själö bättre och höra mer än bara tragiska historier.

    Man kan hyra ut audioresan från Nagus gästhamn för 5 euro mellan klockan 11 till 18. Tyvärr är audioresan enbart på finska för nu, men arbetsgruppen hoppas att få tillräckligt resurser för att göra en version på svenska och kanske också på engelska. 

    Adventure traveling in Seili 


    A common sight during the last week has been people wandering through the island with headphones on. The reason is a newly released audio trip which has been available for rent from the first of July. It guides the visitor through the more recent history of Seili from the early 1900s to 1962, featuring stories of the local people accompanied with music recorded in the museum church in 2015.

    It is possible to rent the equipment from Nauvo/Nagu harbour information building for 5 euros between 11 am till 6 pm. Unfortunately, the audiotrip is only available in Finnish for now. In the future there might be at least a Swedish version of the audio trip and ideally also an English version. You can find additional information about audio trip from links up above, but all of the pages are only in Finnish.

  • Juhannus!


    Juhannus on jo aivan nurkan takana. Säpinää on riittänyt ja kesän edetessä lisää on luvassa. Mikäli juhannuksena kärsitään tekemisen puutteesta on aina hyvä idea lähteä joukolla matkaan kohti Seiliä katselemaan kauniita maisemia ja tutustumaan melkein 350 vuoden mittaiseen synkeään historiaan, sillä museokirkko on auki myös juhannuksena. Ehkäpä kotimatkalle tarttuu idea vaikka kokkotulten äärellä kerrottaville kauhutarinoille.

    Museokirkko on juhannuksen ylitse auki normaalisti eli perjantaina klo 11-15, lauantaina klo 11-16, sunnuntaina klo 12-16.

    Kirkolle pääsee näppärästi joko omalla veneellä tai yhteysalus Östernin kyyditsemänä. Östern liikennöi juhannuksena normaalin aikataulunsa mukaan. Autottomat pääsevät maisemista nauttien kevyesti TLO:n bussilla 902 Nauvon sataman lähelle. Bussilla kulkevien on hyvä huomioida, että kuten museokirkolla myös bussissa maksu onnistuu vain käteisellä!

    Myös tänä sunnuntaina (26.6) pidetään kesän ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus kirkossa Nauvon kappeliseurakunnan toimesta kello 13:00, Lämpimästi tervetuloa! Luonnollisesti jumalanpalvelukseen osallistuvilta ei peritä pääsymaksua kirkkoon.


    Midsommar! 

    Midsommar kommer, men kyrkan är öppen normalt. På söndag (26.6) håller Nagu kapellförsamling sommarens första gudstjänst (på finska) klockan 13:00. Naturligtvis om man deltar i gudstjänst betalar man inte inträdesavgift!  

    Man kan komma till Själö på egen båt eller med förbindelsebåt Östern, som trafikerar normalt över midsommar. Om du inte har en bil, kan du resa till Nagu med buss 902. Kom ihåg att du kan betala med bara kontanter båda i bussen och i kyrkan. 

  • Kesä on saapunut!


    Kesäkuun saavuttua Seilin kesäsesonki on pyörähtänyt käyntiin helteisissä merkeissä. Seilin museokirkko on jälleen herännyt talvihorroksesta ja karistanut hämähäkinseitit nurkistaan ollen nyt valmis vastaanottamaan vierailijoita. Kirkko avasi ovensa ensimmäistä kertaa kuluneen viikon keskiviikkona ja nyt sillä on edessään ensimmäinen viikonloppuaukiolo.

    Lisäksi vierasvenelaiturin kupeessa sijaitseva Pro Seili-Själö ry:n ylläpitämä kesäkioski aukeaa ensimmäistä kertaa tänä viikonloppuna ja tarjoaa makeannälkäisille kahvia, pullaa ja jäätelöä. Kioski on juhannukseen asti auki viikonloppuisin ja sen jälkeen viikoittain keskiviikosta sunnuntaihin. Tarkemmat aukioloajat löytyvät täältä.

    Ahkerat maisemanhoitajamme eli lampaat ja lehmät ovat myös saapuneet saarelle. Kirkkoniemellä rehevän kasvillisuuden joukossa köpöttelevät lampaat ovat toki mahdottoman herttaisia, mutta koska ne ovat luonnonlaitumella, on niille kiellettyä syöttää ylimääräisiä herkkuja. Apila ei lammasta pahenna, mutta pulla saattaa saada sen mahan sekaisin.


    Sommaren är här och Själö museikyrkan har öppnat sin dörr förra onsdagen. Sommarkiosken som ligger bredvid kyrkobryggan är också öppen under veckoslutet för första gången den här sommaren.

    The Museum Church of Seili has opened its doors and is ready to receive visitors. Also Seili's Summer Kiosk will be open for the first time in the upcoming weekend.

  • Seilin museokirkon kesäaukiolot


    Seilin museokirkko avaa ovensa matkailijoille keskiviikkona 1.6. 
    Kirkko on auki syyskuun alkuun asti seuraavasti:

    Tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin klo 1115
    Lauantaisin klo 1116
    Sunnuntaisin klo 1216

    Maanantaisin kirkko on suljettu.

    Pääsymaksut ovat aikuisilta 3,50 € sekä eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja alle 14-vuotiailta lapsilta 2,00 €. Saatavissa myös perhelippu hintaan 8,50 €. Kirkossa ei ole mahdollisuutta maksaa kortilla, joten varaathan käteistä mukaasi. Lisätietoja hinnoista ryhmille sekä erikseen tilattavista opastuksista löydät Seilin museokirkon nettisivuilta.

    Seilin museokirkko lukeutuu Suomen autiokirkkoihin. Se on nykyään Metsähallituksen omistuksessa, mutta kirkon aukipidosta ja esittelystä yleisölle vastaa Seilissä toimiva Saaristomeren tutkimuslaitos. Vaikka Seilin kirkosta loppui säännöllinen jumalanpalvelustoiminta jo 1840-luvulla, on Nauvon kappeliseurakunnalla perinteenä järjestää siellä kesäisin muutama jumalanpalvelus. Tänä kesänä ensimmäinen kolmesta suomenkielisestä jumalanpalveluksesta pidetään sunnuntaina 26.6. klo 13 ja sen aikana kirkkoon on tietenkin vapaa pääsy.

    Seiliin pääset joko yhteysaluksella tai omalla veneellä. Yhteysalus Östern kulkee väliä Nauvo-Seili-Hanka syyskuun alkuun saakka. Omalla veneellä voi kiinnittyä Kirkkolaituriin.

    Tervetuloa!


    Säsongen börjar!

    Själös museikyrka är öppen under sommaren 2016 enligt följande:

    Tisdag, onsdag, torsdag, fredag kl. 1115
    Lördag kl. 1116
    Söndag kl. 1216

    Måndagar stängt.

    Inträdesavgifter
    - för vuxna: 3,50 €
    - för pensionärer, studenter och barn under 14 år: 2,00 €
    - familjebiljett: 8,50 €

    Betalningen bara med kontant. Ytterligare uppgifter finns på webbsidan.

    Till Själö kan man ta sig med förbindelsefartyget Östern eller med egen båt. Östern traffikerar till början av september mellan Nagu och Hanka. Med egen båt ska man ta i land vid Kyrkobryggan.

    Välkommen!
  • Kesän viimeinen aukioloviikonloppu


    Ensi sunnuntaina (30.8.) on Seilin museokirkko tältä kesää viimeistä päivää auki yksittäisille matkailijoille. Yhteysalus Östern lopettaa liikennöinnin syyskuun 6. päivä. Syyskuussa museokirkko on avoinna vain ryhmille tilauksesta. Yhteyalusliikennettä Nauvon ja Seilin välillä hoitaa m/s Falkö (tilausvuoro).

    Nästa söndag (den 30 augusti) är Själö museikyrkan öppen för enskilda turister för sista gången  den här sommaren. Färjan m/s Östern ska också sluta att trafikera efter den sista augusti. I september är museikyrkan öppen bara för grupper på beställning och m/s Falkö ska sköta förbindelsetrafiken mellan Nagu och Själö (beställningstur).
  • Seilin humanistit


    Seilissä toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema, joka keskittyy luonnontieteelliseen tutkimukseen. Luonnontieteilijöiden lisäksi saarella työskentelee myös kourallinen humanisteja, me niin kutsutun kirkkoprojektin työntekijät nimittäin.
    Korkeakouluharjoittelija Maija Sakki pitää opastusta mielisairaalan alueella. Kuva: Aura Nikkilä
    Kirkkoprojekti työllistää kesäisin museovastaavan lisäksi kaksi humanististen alojen harjoittelijaa, joiden työnkuvaan kuuluu myös opastusten pitäminen saarella. Kirkkoprojekti pyrkii välittämään saaren historiaa sekä  matkailijoille että tämän blogin lukijoille. Kirkon avoinnapidon ja hoidon kautta työntekijät ylläpitävät saaren kulttuuriperintöä.

    Seilissä on toteutettu myös muita humanistisia hankkeita, ja saarella järjestetään eri tiedekuntien kursseja, seminaareja ja kesäkouluja.

    Selin humanistisesta puolesta voi lukea lisää Turun yliopiston uutissivustolla julkaistusta artikkelista "Seili on myös humanistin työpaikka".
  • Seili-musikaalin taustalla todelliset potilaskohtalot


    Turun Kaupunginteatterissa esitettiin viime syksyn ja kevään ajan Satu Rasilan käsikirjoittamaa ja Mikko Koukin ohjaamaa Seili-musikaalia. Näytelmä sai lehdissä ja sosiaalisessa mediassa kiittäviä arvosteluja ja veti katsomon täyteen esitys toisensa jälkeen.

    Myös monet tänä kesänä saarella ja kirkossa vierailleista olivat käyneet katsomassa musikaalin, ja paljon on kyselty esimerkiksi sitä, kuinka tarkasti näytelmän tarina perustuu tositapahtumiin.

    Päätimme haastatella dramaturgi Satu Rasilaa aiheesta. 

    Kuva: Robert Seger
    Mistä kaikki lähti, eli miten näytelmän aiheeksi ja tapahtumapaikaksi valikoitui juuri Seili?
    Alun perin idea Seili-musikaalista syntyi Kakola-musikaalin harjoitusaikana. Taiteellisen työryhmän (ohjaaja Mikko Kouki, koreografi Reija Wäre ja kapellimestari Jussi Vahvaselkä) kanssa heittelimme harjoitusten tauolla ideoita siitä, mikä voisi olla ns. naisten Kakola. Kakolassa kun olimme hyvin maskuliinisessa ja testosteronisessa maailmassa. Seili nousi pintaan heti ensimmäisenä. Suljettu ja eristetty maailma kiehtoi, samoin historiallinen perspektiivi. Ja tietysti naisten tarinat, feminiininen kokemus eristyksestä.

    Myös ajatus naisartistien säveltämästä musiikista oli mukana heti ensimmäisessä keskustelussa, se oli koko idean kiteytys. Tutkia voisiko nykypäivän lyriikoista löytyä yhteys vuosisadan takaisen tarinan tunteisiin. Intuitiivisesti heti tiesimme että voi.

    Pari vuotta myöhemmin idea konkretisoitui, kun Turun Kaupunginteatterin johtajakaksikko Arto Valkama ja Mikko Kouki tilasivat minulta ja Jussi Vahvaselältä musikaalitekstin aiheesta Seili. 

    Kuinka paljon aikaa käytit taustatutkimukseen ja kuinka syvällisesti perehdyit saaren historiaan? Minkälaista aineistoa ja missä kävit sitä läpi? 
    Ensimmäiseksi suuntasin maakunta-arkistoon, missä tiesin säilytettävän alkuperäisiä potilasdokumentteja. Hain ja sain luvan tutustua myös niihin arkistomateriaaleihin, jotka eivät ole julkisia. Vietin arkistossa puolitoista kuukautta.

    Lisäksi haastattelin tutkija Jutta Ahlbeckiä pariinkin otteeseen. Ahlbeckin molemmat julkaisut Seilistä olivat myös pohjamateriaalinani. Lisäksi luin Petteri Poikolaisen Hulluuden historiaa.

    Taustatutkimuksen tavoitteena oli luoda fiktiiviselle tarinalle historiallisiin faktoihin perustuva uskottavuus, mutta se vaikutti minuun paljon suuremmin. Potilaiden kirjeiden lukeminen ja käsialojen näkeminen teki kipeää. Halusin kirjoittaa tarinan, jonka käänteisiin piilottaisin muistomerkkejä aikanaan eletyille kohtaloille. Se, että tarina tuntuisi katsojasta yhtä pakahduttavalta kuin minusta potilasarkistoon tutustuminen, tuli työn tärkeäksi päämääräksi.

    Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri
    Kuinka paljon ammensit todellisten henkilöiden (potilaiden, henkilökunnan) tarinoista?
    Tarinan neljä naiskohtaloa perustuvat todellisiin kohtaloihin, mutta tarinat ovat fiktioon viritettyjä. Kaikissa yksityiskohdissaan ne eivät ole totta. Eihän teos, jota oli tekemässä, ollut dokumentti.

    Tarinat saivat muotonsa musikaalidramaturgian ehdoilla, mutta emotionaalisen kulman alkuperäisiin halusin ehdottomasti säilyttää. Halusin näyttää, että naiset eivät olleet hulluja, vaan kohtuuttomissa elämäntilanteissa. Halusin puhua heidän puolestaan. Ja samalla kirjoittaessani oivalsin, että mitä tarkemmin puolustin juuri nimenomaisia todellisia kohtaloita, tulin puhuneeksi myös nykypäivästä, tämän ajan tarinoista.

    Mikä on haasteellisinta tällaisen faktaa ja fiktiota yhdistelevän käsikirjoituksen tekemisessä?
    Faktan ja fiktion sekoittaminen ei tuntunut sinällään vaikealta. Vastuu, jonka koin historiallisille henkilöille, oli kuitenkin emotionaalinen. Heidän tarinansa tuli kuuluviin, eikä niitä katsomossa tuomittu. Se oli tärkeintä.

    Mikä merkitys on historiallisilla yksityiskohdilla ja niiden paikkansapitävyydellä tällaisessa käsikirjoituksessa ja näytelmän toteutuksessa?
    Näytelmää kirjoittaessa pidän tärkeänä uskottavaa historiallista viitekehystä. Se näkyy kohtausten yksityiskohdissa ja toiminnoissa. Tarinassa ei esimerkiksi käsitelty lobotomiaa, sillä se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Halusin myös tietää tutkija Alhlbeckiltä, olisiko saarelta voinut karata jäitä pitkin ja olisiko Seilissä voinut synnyttää. Kun sain vahvistuksen sille, että tämä olisi voinut teoriassa olla mahdollista, vaikka juuri sellaisia tarinoita ei historiantutkija tiennytkään, se riitti minulle.

    Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri
    Olitko käynyt aiemmin saarella, lukenut sen historiasta tai kuullut siitä tarinoita? Miten koit saarella oleskelun?  
    Olen käynyt Seilin saarella kahdesti. Ensimmäisellä kerralla työpaikkani kevätretkellä, takaraivossa jo haave Seilin tarinoiden kirjoittamisesta näytelmäksi. Toisella kerralla matka liittyi jo tietoisesti näytelmänkirjoittamiseen.

    Etenkin kirkko ja hautausmaa olivat minulle tärkeitä. Valokuvasin kaikki haudat.

    Kuinka paljon tarina muuttui kirjoitusprosessin aikana?
    Itse näytelmän pääjuoneen, joka liittyi Sofian ja Johanneksen rakkaustarinaan, sain paljon ideointiapua Mikko Koukilta. Tämä tarinalinja muuttui vielä harjoitusaikanakin jonkin verran. Lisäksi tarinan prologi ja epilogi poistettiin. Itse potilastarinat ja Sofian sekä muiden potilaiden ystävyyteen liittyvät tarinat eivät enää ensimmäisen tekstiversion jälkeen juurikaan muuttuneet.

    Minkälaista palautetta olet saanut näytelmästä? Onko tullut yhteydenottoja esimerkiksi mielisairaalan henkilökunnan tai potilaiden jälkeläisiltä?
    Esityksestä saamani palaute oli pääosin pakahduttavan tunnepitoista. Suuri osa katsojista oli myötäelänyt naisten kohtaloita vahvasti.

    Yhden keskustelun kävin erään potilaan kaukaisen omaisen kanssa, ja Pro Seili -yhdistykseltä sain myös terveiset. Nämä viestit olivat sisällöltään kiitoksia. Sain sen käsityksen, että esitys oli ollut vavahduttava kokemus.
  • Jumalanpalvelus sunnuntaina 16.8.


    Seilin museokirkossa pidetään suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina 16. elokuuta klo 13.15 alkaen. Kirkko on avoinna matkailijoille poikkeuksellisesti noin klo 12–13 ja 14–16.
      
    Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 16. augusti kl. 13.15. Kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12–13 och 14–16.
  • Avoimien ovien päivänä yli 400 kävijää


    Seilin avoimien ovien päivä 16.7. keräsi yli 400 vierailijaa. Kävijät saivat tutustua Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintaan ja vierailla museokirkossa sekä tutkimusalus Aurelialla. Lisäksi järjestettiin yleisöluentoja ja opastettuja kierroksia. Pieniä vieraita kiinnosti erityisesti laitoksen tiloissa sijainnut Itämeri-akvaario sinisimpukoineen ja sirokatkarapuineen.

    Jos avoimet ovet jäivät väliin, voi Saaristomeren tutkimuslaitokseen tutustua vaikkapa Svenska Ylen sivuilla, jossa on tuore kuvareportaasi Seilissä tehtävästä tutkimuksesta.

    Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Markus Merenmies luennoimassa paikkatietojärjestelmistä.
    Kuva: Ilppo Vuorinen


    Öppna dörrars dag den 16 juli fick över 400 besökare. Under dagen var det möjligt att bekanta sig med Skärgårdshavets forskninginstitutens verksamhet och besöka museikyrkan och forskningsfartyget Aurelia. Dessutom ordnades det föreläsningar och guidade turer. Små besökare var speciellt intresserade av Östersjö-akvariet med sina blåmusslor och eleganta tångräkor.

    Om du missade öppna dörrar kan du besöka Svenska Yle i stället. Där finns det ett nytt bildreportage om Själös forskning.
  • Jumalanpalvelus sunnuntaina 19.7.


    Seilin museokirkossa järjestetään suomenkielinen jumalanpalvelus sunnuntaina 19. heinäkuuta klo 13.15 alkaen. Kirkko on avoinna matkailijoille poikkeuksellisesti noin klo 12–13 ja 14–16.
     
    Det ordnas en gudstjänst på finska i kyrkan på söndag den 19. juli kl. 13.15. Kyrkan är öppen för turister ca. kl. 12–13 och 14–16.

    Näkymä kirkon keskiosasta alttarille. Kuva: Aura Nikkilä
    Hieman Seilin jumalanpalvelusten historiasta: Seilissä toimi oma sairaalapappi aina hospitaalin perustamisesta 1620-luvulta vuoteen 1840 saakka. Tuolloin keisari Nikolai I antoi asetuksen, jonka mukaan Seili muutettiin turvalaitokseksi toivottomia potilaita varten. Samalla papin virka lakkautettiin ja säästyneillä varoilla pyrittiin palkkaamaan sairallalle oma lääkäri. Nauvon seurakunnan papit velvoitettiin huolehtimaan esimerkiksi hautauksista. Lääkärin palkkaaminen osoittautui hankalaksi tehtäväksi ja vasta vuonna 1899 Nauvon ensimmäinen kunnanlääkäri alkoi käydä säännöllisesti hospitaalissa.

    Papin viran lakkauttamisen myötä koko kirkkorakennuksen tarpeellisuus kyseenalaistettiin, ja jopa sen purkamista ehdotettiin. Kirkko kuitenkin pelastui, ja vuodesta 1865 lähtien Nauvon papisto on pitänyt kirkossa 34 kertaa vuodessa jumalanpalveluksen. Seilin museokirkko on siis niin kutsuttu autiokirkko, eli se ei palvele varsinaisena seurakuntakirkkona. Seilin jumalanpalveluksista vastaa nykyään Nauvon kappeliseurakunta (Nagu kapellförsamling).
    ---
    Lähde: Achté, Kalle & Turunen, Sakari: Seilin hospitaali 1619–1962. Käytännön lääkäri nro.1, 1976.


  • Avoimet ovet 16.7.2015


    Saaristomeren tutkimuslaitoksella on avoimet ovet torstaina 16.7. klo 9-17. Ilmaisia opastettuja kierroksia yhteysalusrannasta klo 9.00, 11.00, 12.50 ja 14.40. Vapaa sisäänpääsy museokirkkoon ja tutkimusalus Aurelialle. Lisäksi tarjolla mm. yleisöluentoja ja mahdollisuus tutustua tutkimuslaitoksen tiloihin. Tervetuloa!

    Lisätietoa ja tarkempi ohjelma löytyy Saaristomeren tutkimuslaitoksen Facebook-sivuilta tai PDF-tiedostona.

    Pro Seili-perinneyhdistys myy virvokkeita ja Seili-aiheisia tuotteita laitoksen sisäpihalla

    Öppet hus på Skärgårdshavets forskningsinstitut på torsdag den 16 juli 2015 kl. 9-17. Svenska guidningen kl. 12.50 från poststranden (bryggan för förbindelsefartyget). Fritt inträde till museikyrkan och till forskningsfartyget Aurelia. Dessutom har man möjlighet att bl.a. lyssna på föreläsningar och bekanta sig med institutionens forskning. Välkommen!

    Ytterligare information (PDF).

    The Archipelago Research Institute has open doors at Thursday 16.7.2015 from 9am to 5pm. Free entry to the Museum Church and to the research boat. You can also visit the Research Institute and get information about the current research. Welcome!

    More information (PDF)

    ---

    PS. Helsingin Sanomat esitteli viime viikon Matka-osiossaan neljä Saaristomeren saarta, joihin pääsee myös ilman omaa venettä, ja Seili on mukana jutussa! Seilin lisäksi toimittaja on vieraillut Vänössä, Utössä ja Örössä. Artikkelin pääsee lukemaan Helsingin Sanomien kotisivuilta.

    Pieni korjaus jutun sisältöön: sairaalatoiminta saarella ei alkanut 1300-luvulla, vaan 1600-luvun alussa. Tuolloin Turussa jo 1300-luvulla toimineen Pyhän Yrjänän hospitaalin potilaat siirrettiin Seiliin kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä.

    Artikkelissa mainitaan myös mahdollisuus jatkaa Seilistä matkaa yhteysalus Östernillä Rymättylän Hankaan ja sieltä Pientä Rengastietä Turkuun. Tämä onnistuukin mainiosti polkupyörän kanssa, mutta auton kanssa matka taittuu Nauvosta Hankaan pysähtymättä, sillä Seiliin ei saa tuoda omaa autoa.
  • Harmonikkamusiikkia Seilin kirkossa


    Heinäkuun toisella viikolla Seilin museokirkossa pääsee nauttimaan upeasta kattauksesta harmonikkakonsertteja. Maanantaina 6.7. Maria Kalaniemi esittää kansanmusiikkia. Tiistaina 7.7. kuullaan ensin kultaisia harmonikkasuosikkeja Ruotsista Lars Holmin esittäminä ja illan päättää Marko Valtonen, joka soittaa Johan Sebastian Bachia.

    Konsertit järjestetään maanantaina 6.7. ja tiistaina 7.7. klo 19.
    Konsertteihin on vapaa pääsy!

    Omalla veneellä voi saapua Kirkkolaituriin, joka toimii vierasvenelaiturina.

    Kuva: Flickr Commons

    På den andra veckan i juli får man njuta av ett strålande urval av dragspelskonserter i Själö museikyrkan. På måndag den 6. juli spelar Maria Kalaniemi folkmusik. På tisdag den 7. juli  hörs först svenska gyllene dragspelsfavoriter spelad av Lars Holm och sist Marko Valtonen som spelar Johan Sebastian Bach.

    Konserter ordnas på måndag den 6. juli och tisdag den 7. juli klockan 19.
    Konserter har fritt inträde!

    Kyrkbryggan fungerar som gästhamn för egna båtar.